*

Suometar 150 vuotta sitten Aamun lehti, ole hyvä! – Päivä on taas vaihtunut.

Turun Wiikko-Sanomat

Turun Wiikko-Sanomat 1825 - Suomen Kansalle Wuoden lopulla

Suomen Kansalle Wuoden lopulla 1825.


Mustasa murhessa itkevät äänet,
Suruiset sydämmet, jälkehen jääneet,
Kovasti kaipavat Keisariansa,
Herrassa nukkunen Hallitsiansa,
Jonga siis ajalla armosta saatin
Riemuita Rauhasta, kapinat kaatin.


Wainon Hän hyvällä väellä voitti
Surmajan sodasa takaisin soitti.


Rajainsa rakensi rauhallisiksi,
Omainsa opetti onnelisiksi,
Koska Hän heitä siis totuuden tietä
Talutta tahdoi ja vakuuteen vietä.


Hyvää Hän tekemään Woipa ja Walmis

Turun Wiikko-Sanomat 1825 - Erikoinen surun aihe

Erinomainen suruun aine.

Pohiais Amerikan Willit luulevat sen toisen elämän olevan ainoastaan olon vaihetuksen, ja uskovat ihmisen siellä tarvihtevan samoja ravinnon aineita elääksensä kuin tässä mailmassakin.

Yhdet vanhemmat kadottivat neljänvuotisen poikansa. Äiti oli tästä varsin lohduttamatoin ja samaten myös Isä, joka haavoitti ihtensä sentähen niin, että hänen verensä juoksi kuiviin. Koska vaimo näki miehensä kuolevan, lakasi hän kohta voivottelemasta ja murehtimasta, ja tuli aivan hiljaiseksi.

Turun Wiikko-Sanomat 1825 - Pöytätavat

Erinäisiä tapoja atrioitessa.

Europalaiset istuvat lavittailla (tuoleilla) koska he atrioihtevat.

Turkkilasille ovat jalat heidän allensa koukussa ja Japonesarit (itä Asiassa) seisovat polvillensa atrialle.

Net entiset Ruomalaiset makasit vuotehilla.

Meille istuvat, atrialla, monta yhen pöydän ympäri;

Kinesareille täytyy ittekullekin olla eri pöytä.

Turun Wiikko-Sanomat 1825 - Turun katuvalot

Seuraavaisen Tabellin jälkeen alkaa Lyhtyin sytyttäminen tässä Kaupunkissa sinä 20:nä päiv. juoksevassa kuussa, ja muistutetaan siis tämän kautta asianomaiset Taloinomistajat, Poliisi asetuksen 26:sä §. määrätyn yhen hopia Ruplan sakon haastella ottamaan vaarin siitä, että net heille osaksi jaetut Katulyktyt löytyyvät valaisevan 11:sta kellonlyömiseen asti yöllä, paihti niitä ehtoita, joina Tabelli määrää hetken niitä aikasemmin sammuttamaan.

Poliisi-Kamarista Turuussa sinä 13:nä päiv. Elokuussa 1825.

Poliisi Oikeuden puolesta
A. I. Pahlman,
määrätty.

Turun Wiikko-Sanomat 1825 - Koko maailman sisarenpoika

Kalmukkien tykönä Wenäjän maalla on se tapa, että saahan rankaisemata varastaa enoltansa.

Yksi pahankurinen siinä kansasta oli syystä tästä ja monen juonensa tähen saannut semmosen sivunimen että hän kutsuttiin koko mailman sisarenpojaksi. Tämä sama meni varkahitten yhtenä yönnä yhen Kalm ukin tölliin, ja varasti sieltä yhen kelpo ajohärjän.

Turun Wiikko-Sanomat 1825 - Kondorikotka

Tämä lintu on se suurin kaikista elävistä, kuin kynillä ovat varustetut.

Hänen siipeinsä pituus koska net levitetään, päästä päähän, on 16 jalan paikalle. Hänen kynänsä ovat niin tihut ja lujat, että ei mikään pyssynkuula taida niiden läpitte mennä; ja koska pyssyä laukastaan hänen päällensä, ei hän ensinkään näy sitä tuntevan. Monta kuulaa on usein nähty häneen sattuvan, mutta net tulevat takasin ja putoevat maahan, eivätkä ole vähintäkän häntä vahinkoittaneet.

Turun Wiikko-Sanomat 1825 - Iso kala

Sinä 10:nä päivänä Syyskuussa vuonna 1823 palajaisi Smack Unan niminen kalastaja Delawaren Lahdesta Pohjais Amerikan itäpuolella, jossa hän oli purjehtinut.

Hän oli kolme viikkoa ennen kulkenut ulos, ainoastaan siinä tarkoituksessa että pyytää yhtä tavatointa suurta kalaa, jonka piti oleskeleman valtameressä muutama penikulmaa maasta.

Menestyksellä hän myös näki työnsä kaunistetuksi.

Turun Wiikko-Sanomat 1825 - Kellon valaja

Koska Kellonvalajan Gerhard Hornerin kuoleman jälkeen hänen verkstansa on tullut kiinni suljetuksi, niin saan minä kunnioitettavalle Suomen kansalle tietä antaa, että minä olen ylösrakentanut kelloin ja muun metalli työn valauksen niinkuin mestari Tukkholmissa, jonka opin päällä minä olen ulkomailla saanut enentää sen Opin että paremmalla tavalla kuin ennen, valaa Kirkonkelloja ja muita metalli töitä, yhen kohtuullisen hinnan jälkeen.

Turun Wiikko-Sanomat 1825 - Kuningas

Yksi Kuninkas eksyi kerran mehtässä ja erkauntui senkautta palveljoistansa.

Tultuansa jälleen oikialle tielle, tapasi hän yhen maanmiehen joka myös aikoi kaupunkiin. Koska he kulkeissansa monesta asiasta olivat puhuneet, sanoi talonpoika viimmein: Minä olen niin usein käynyt kaupunkissa enkä viellä koskan saannut nähdä kuninkasta: kattosin minä häntä kerran mielelläni.

Kyllä minä saatan sinua häntä näkemään, sanoi kuninkas, sillä minä ajan nyt hänen tykönsä.

Turun Wiikko-Sanomat 1825 - Noita Raski

Se luullo, että semmosia ihmisiä löytyy jotka perkelen avulla taitavat tehdä yliluonnollisia asioita elikkä noitua, on paljo vahinkollinen ja on, liiatenkin entisinä aikoina, matkaansaattanut paljo pahaa mailmassa.

Lukemattomat ovat esimerkit tästä ja kertokamme niistä monesta ainoastaan yhen tällä erällä.

Sivu 1 | 2 | »
Julkaise syötteitä