Minulle annetun käskön johdosta
saan minä tämän kautta yleisölle ilmoittaa:
1:ksi. Matkalaiset eivät saa ilman pilettiä rautatiellä kulkea. Joka havaitaan piletittä kulkevan, on velkapää makson antamaan koko matkasta, lukein ensimäisestä asemasta asti, josta juna läksi.
2:ksi. Kolmea vuotta nuoremmat lapset, jotka vanhemman ihmisen kanssa, samaa istuntoalaa viljelevät, kulkevat maksotta, mutta 3:en ja 12:en vuosien välillä vanhat lapset maksavat puolen maksoa.
Rankilla syötetyn lehmän maidon turmaisuus lapsien terveydelle.
Luonnontutkijat ja lääkärit ovat kemiallisen tutkinnon kautta tulleet siihen varmuuteen, että niin yleisesti lapsissa olevat risataudit syntyvät siitä kuin lapset syötetään semmoisien lehmien maidolla, jotka saavat rankkia syödä.
Tohtor Klarke Saksanmaalta on monessa kohdin ja useemmalla, sekä rankin, rankkimaidon ja risakko-ainein kemiallisella tutkinnolla että tarkastamalla useempien lapsien tilaa, saanut tätä seikkaa kieltämättömäksi totuudeksi.
Rautatien vahvistetun taksan mukaan
ovat seuraavat määräykset tavarain kuljetuksessa vaarin otettavat:
a) Kruunu ei anna suurempaa kuin 40 ruplan palkinnon vahingosta kuljettaissa juvelia, kelloja, taidekaluja ja öljyväritauluja, jotka ovat tukkuihin ja kootiin suljetut taikka matkalaisten hallussa ovat, jollei ennen lähetystä semmoisten arvoa ole ilmoitettu ja tutkittu sekä erinäinen makso suoritettu. Se makso on 1 kopeekka peninkulmalta joka 10 ruplasta.
b) Kruunu ei palkitse vahinkoa, joka tulee siitä,
Rautatien johtokunnan jäsen,
kenralimajuri Stjernwall, on tarkan arvion ja luvunlaskun jälkeen, joka on perustettu kansaluvun sekä tavaran paljouden ja tarpeen suhteisin rautatien vaikutusalalla, tullut siihen päätökseen, että jos Helsingin - Hämenlinnan rautatie jatketaan Tampereen asti, niin tulisi puhdas voitto Helsingin Hämeenlinnan rautatiestä nousemaan 158,000 ruplaan hopiaa vuodessa, joka summa piammiten puttaisi sekä vuotuisen korkorahan että velan-vähennysmaksun siitä pää summasta, joka on mennyt rautatien rakennukseksi.
Yliopistomme professorin Baranowskin keksimä Weturi-vaunu, joka liikkuu ahdistetun ilman voimalla, on äsken tehnyt näytematkoja Nikolai-rautatiellä Pietarista Moskovaan päin.
Kuin tämä kone ei tarvitse sitä poltto-aineen paljoutta kuin höyrymassinat, niin tulisi myös kyytiraha paljon huokeemmaksi kuin höyryvannuilla. Ja juuri tämä seikka on vallan suuresta arvosta, sillä siten kasvaisi liike rautateillä monta kertaa suuremmaksi ja sitä myöten myös kaupankäynti, rahasaalis niinkuin myös tavaran saalis.
Sieneistä luetaan
Ruotsista tulleessa viikkolehdessä "Svenska Arbetaren" seuraavata:
"Koko kansakunnan voitoksi on luettava, millon vaan uusia ruoaksi kelpaavia aineita löydetään. Sen suhteen tahdomme mainita, "Post- och Inrikes- tidningar'issa" seisovan kirjoituksen mukaan, että kaikki sienen lajit, joita ruotsissa kasvaa runsaasti – kelpaavat syödä, ehkä kuinka myrkyllisiä ne luullaan olevan, jos niitä vaan oikein keitetään, ja kuivataan.
Torstaina 20 p:nä maaliskuuta
Rautatien vaunu-jono maanantaina vei Hämeenlinnaan 70 matkustajaa ja toi sieltä tiistaina sata henkeä. Maanantaina tuli toinen jono Hyvingiltä, noin 30 tavara-vaunua, jotka toivat 140 syltä koivu-puita,
siis noin 5 syltä joka rattailla. Tätä polttopuuta nyt kaupitellaan 4:stä ruplasta ja 25 kopeekasta.
Luhangosta 24 p.maaliskuussa 1862.
Luhangon kappelista on K. K. ilmoittanut menneen vuoden Suomettaren 51 numeroon, olevansa pahoilla mielin että minä pääsin kauppamieheksi Luhankoon.
Koska minä olen tuntematon häneltä, niin mistä hän sen sitten tietänee, että minun pitäisi olla väkeväin juomain kauppias. Minulla, näetten, ei vielä nytkään ole avonaista puotia, sillä fulmahti tuli vasta helmikuussa. Siis lienee häneltä tietämätöntä, tuleeko minun kaupastani pahennusta vaiko ei.
Täkäli kehoitetaan miestäni
Suutarimestaria Isak Ramstedtia, joka kesäkuun 19 p. 1861 kotoansa peräti pakeni, vuodessa ja vuorokaudessa tämän kolmannen kerran oltua Suomen Yleissanomissa (ensikerran n:ssa 82) tulemaan minun kanssani yhdessä elämään;
muussa tapauksessa minä aion mennä uuteen naimiseen.
Pietarissa, maaliskuun 1 p. 1862
Erika Wilhelmina Ramstedt,
syntyisin Fallström,
Metsähoidon oppilaitos Evoisissa on alkanut vaikutuksensa.
Oppilaisia on aluksi 18. Kuin tällä paikalla on syntynyt monta uusia ja somia rakennuksia, kutsuu ympäristö sitä kaupungiksi. Warmaan saapi myös tämän laitoksen vaikutuksesta toivoa yhtä suurta kuin välttämättömästi tarpeellista hyötyä Suomenmaan valtataloudelle, Suomen tärkeimmälle ulosvientikaupalle ja myös maan ilma-alan pysyväisyydelle ja enemmän sovittamisellekin viljelystä varten.
