*

Suometar 150 vuotta sitten Aamun lehti, ole hyvä! – Päivä on taas vaihtunut.

Maamiehen Ystäwä

Maamiehen Ystäwä 1848 - Aika on virkku vierimähän

Aika on virkku vierimähän,
Päivä räätymään pikainen.

Tuosta on meillä miettimistä,
Tuosta päälle pääsemistä,
Tuosta aivoille ajatus.
Miten päivät päätä saavat,
Ajat loppua ajavat.

Matti armas ystäväni,
Pekka veljeni parahin,
Heikki hellä veikkoseni,
Wiriät hyvät lukiat!

Wuoden entisen elämä,
Entiset elämän päivät
Ovat mennehet ohitse;

Alku uudesta ajasta
Taas on entisen edessä.

Ah jos aikamme olisi,
Tämän aika alkavainen,
Aina entistä parempi;

Maamiehen Ystäwä 1847 - Koleraa Mekassa

Arabiasta, Mekkan kaupungista kirjotetaan 2 p. viime Joulu kuuta kolera taudin siellä ilmestyneen ja paljo ihmisiä tappaneen.

Mahomedin käskyn jälkeen täytyy jokaisen mahomettiläisen vähintäkin kerran elämässänsä käydä Mekkassa synttänsä katumassa. Niitä oli sinne nyt keräytynyt 60 tuhatta henkeä.

Maamiehen Ystäwä 1847 - Saksan koululaitos

Saksanmaalla löyty mennä vuonna 62 tuh. Kansakunnan koulua joissa oli 62 280 opettajaa ja 6 millonia oppivia;

Ylhäis kouluja löyty 500; niissä oli 4250 opettajaa ja 75 tuh. oppivaa; korkeita opistoita (Universiteter) 23 joissa oli 1400 opettajaa ja 18 tuh. Studentia.

Opettajan kouluja (Seminariumia) 123; niissä oli 500 opettajaa ja 6 tulh. oppivaa. Paitsi näitä on hantvärkäri kouluin luku 400; niissä oli 2. tuh. opettajaa ja 40 tuh. oppivaa.

Maamiehen Ystäwä 1848 - Riihen viskuu kone

Elon puhdistus Machina.

Riihen viskuu machina eli elon puhdistus rakennus, josta tässä kuvaus annetaan, on keksitty kahdelta talon pojan pojalta Ylä-Torniosta, nimeltä Abraham Kulluvaara ja Erik Mettäväinen.

Tänkaltaisella machinalla saataa tunnissa puhdistaa 14 tynnyriä rukiita, ja on se kuitenkin aivan helppo vääntää. Rakennus maksaa 28 ruplaa hopiassa.

Joka tahtoo teettää tämän laatuista viskuu machinaa, ilmoittakoon itsiänsä eli kirjoittakoon Kauppa miehen August Petanderin tykö, Kuopion kaupunkiin, jossa me tekiät asumme.

Maamiehen Ystäwä 1847 - Saagaaban ja Muskaseti

Uutta lajia potaatia.

Eräs Tohtori Gesner on Pohjais Amerikassa, Prinsi Edwardin luodossa, löytänyt juuri kasvia joita kehuu hyvänmakuisiksi ja yhtä etuisiksi kuin potaattikin.

Hän kirjoittaa niistä, viime Elo kuussa, seuraavalla tavalla.

Minä pyydän teitä koetteeksi viljelemään näitä kahta lajia juurikasvia joista Indianit täällä enemmiten elävätkin ja joista toiset kutsutaan Saagaabaniksi, toiset Muskasetiksi.

Maamiehen Ystäwä 1848 - Libanonin vuoren maanviljeliät

Libanonin suuret Cederi metsät joista P. Paamatussa puhutaan, ovat melkeen tykkänään hävitetyt ettei enää näe kuin eräitä puita ikään kuin muistoksi entisistä ajoista.

Wuori on melkein jokapaikassa paljastettu, ja vuoren laksoissa ovat asukkaat pelloiksi kääntäneet mitä ikänä on saatu kasvamaan. Pienemmät paikat viljellään lapiolla ja suuremmat auralla (atralla) josta kuvaus tässä on annettu.

Maamiehen Ystäwä 1848 - Höyry-vaunu

Rauta-tiet ovat näinä aikoina matkaan saattanet niin suurta hyötyä että usiammissa Europan, niinkun Amerikankin valtakunnissa ovat rakentaneet, ristiin ja rastiin kulkevia, rauta-teitä.

Amerikkalainen Fulton oli aivan ensimmäinen, kun höyryn voimalla alkoi laivoja kulettaa.

Hänen ajoista on tämä keino levinnyt kaikkiin sivistyneihin maan paikkoihin. Mutta ihmisen järki ei ollut tällä vielä tyytyväinen. Höyryn voimaa piti vielä käytettämän vaunuissakin.

Maamiehen Ystäwä 1848 - Woin kauppa Lybekkissä

Sen jälkeen kuin korkeat tullimaksut estivät Suomalaisia viemästä voitansa Ruotsiin, näyttää voin kauppa kääntyvän Saksanmaalle päin.

Näinä viimeksi kuluneina vuosina on kauppa Suomen voille Lybekissä ollut Vahvasti nousemassa. Wuonna 1845 sinne ei vielä tuotu päälle tuhannen leiviskän, Suomen voita, vaan 1846 jo 7 tuhatta ja mennä vuonna 30 tuhatta leiviskää.

Maamiehen Ystäwä 1848 - Turun kalastusyhtiö

Turussa on yhteys valaskalan pyytämisen saatu toimeen.

Tähän yhteyteen luetaan 40 osamiestä, jokainen maksava 5 tuhatta hopia ruplaa, yleiseen 200 tuhatta.

Maamiehen Ystäwä 1848 - Uusi laatuset sakset

Tässä  seuraava kuvaus osottaa minkänäköset ne uusi laatuset sakset ovat joita muuan Collini Parisista on valmistanut ja joista viime vuonna Maamiehen Ystävän 43 numerossa jo puhuimme.

Toisessa puoliskossa (a) on keskellä puoliskoa pitkä reikä, jossa naula tahi kruuvi (c) pääsee juoksemaan aukastaissa alas ja ylöspäin ja johonka liikumoon puolisko työnnetään kangelta (d), joka taas jäsenillä (e) (f) on kiinitetty molempihin puoliskoihin.

Tämän liikunnan kautta tulevat sakset leikkaamaan veitsen tavalla, eikä niinkuin entiset repimällä.

Sivu 1 | 2 | 3 | »
Julkaise syötteitä