Suomen Kansalle Wuoden lopulla 1825.
Mustasa murhessa itkevät äänet,
Suruiset sydämmet, jälkehen jääneet,
Kovasti kaipavat Keisariansa,
Herrassa nukkunen Hallitsiansa,
Jonga siis ajalla armosta saatin
Riemuita Rauhasta, kapinat kaatin.
Wainon Hän hyvällä väellä voitti
Surmajan sodasa takaisin soitti.
Rajainsa rakensi rauhallisiksi,
Omainsa opetti onnelisiksi,
Koska Hän heitä siis totuuden tietä
Talutta tahdoi ja vakuuteen vietä.
Hyvää Hän tekemään Woipa ja Walmis
Keiuispyörintä.
(Elfenvaltser.)
Onnistoiset äännöt kuulen,
Lumotummat kumajavan,
Sointo sulo simailevi.
Tunto syttyy tuleksi.
Impiseni ihanainen!
Silmässäsi sinisessä
Salama mi välkkyy siinä,
Sätehissä säihkyvä?
Mitä hellän hemmen huohte,
Palon puna poskillasi,
Luvannee tuo lumotäysi,
Kaino ruso kasvoilla?
Lemmestäni lemmenköhän,
Slelusiko sielustani,
Suonet, Sulo! onnekseni,
Riemukseni rajata?
Sillon, ruusu! rinnallasi
Taivas oisi tunnossani:
Kiihtelysvaarasta 29 p. Marraskuuta.
Rakastettu Suometar tosin sanoo olevansa samanlainen kuin ennen, vaan näyttää se monen alhaisemman säädyn mielestä tapansa suurentaneen niin, ettei sitä jaksa kaikki tilata.
Joku arvelee minkä tähden niin sanon ja saan mainita sanovani sitä sentähden, että jos herrasmiehet laittavat toisen kunniaa halventavan ja alentavan kirjoituksen, niin se katsotaan hyväksi julkasta, eikä asia tule kysymykseen, jos tuossa on akkain juoru-puheita ja ääniä.
Luettelo
Lainakirjastoille sopivista kirjoista.
Kokeneen lainakirjaston-hoitajan tekemä 1861.
Tässä nimitetyt kirjat saadaan tilata G. L. Söderströmin kirjakaupan kautta Porvossa.
Porvossa,
G. L. Söderströmin kirjapainossa, 1861.
— — —
Hengellisiä.
(370 kpl)
Historiallisia ja maatieteellisiä. - Yhteinen ja Suomen historia.
(42 kpl)
Kirkko- ja Biblian historia.
(45 kpl)
Runo- ja näytelmä-kirjallisuus sekä Suomen jumalaissadusto.
(54 kpl)
Frenckellin ja muiden Kirjakaupassa myytäviä, joululahjaksi sopivaiset, kirjat:
Palvelusväen palkan Kallistuminen Suomessa. - Selitys Suomen Huoneenhallitus-seuran Sanomille
Woisiko milloin ja millä tavalla kotimaisen käsillisyyden teokset itä Suomessaki ruveta ulkolaisten siaan tungehtemaan?
Tähän kysymykseen on enemmän syytä, kun sitä länsi- ja pohjois Suomalainen voipi arvatakkaan. Jo viime numerossa koimme näyttää millä järellä käsilliset toimet täällä nykyjään ovat, niin hyvin maalla kuin kaupunkeissakin. Epäilemättä ne ovat vielä kauvan pian samalla jalalla seisovat.
Lontonisa kuuluu olevan Waras-Seura, Uskollisten Ystäväin Seura nimeltä.
Seuran asetusten jälkeen ei oteta siihen usiampata kuin 60 jäsentä, ja vuosittain kokountuvat ne vissiin paikkaan, ja poisa olevia sakotetaan, jos he eivät saata näyttää laillista estettä.
Tänä vuonna oli 43 ilmoittaneet moittimattomia esteitä.
Muuan herra antoi päällystankin (kaprokin) räätälille tehdä sen ihotankiksi eli mekoksi.
Sen valmituttua kysyi hän räätäliltä, eikö siitä jäänyt mitään tilkkuja jälille. Räätäli sanoi, sen menneksi kaikki.
Kuulkaa, sanoi taas Herra, minä vähän erheytyin, jos tekisittäki tästä ihokauhtanasta minulle housut. Räätäli otti mitan ja muutamain päiväin perästä toi housut herralle. Tämä taas kysyi, jos ei kangasta jäänyt tähteeksi.
Ei minkään laista, sanoi räätäli.
Pietarporista. 27:tenä Marr.
Hänen Majesteettinsa Keisari ja Keisarinna niin kun koko Keisarillinen pere on taas kohdattu katkeralta murheelta
Hänen Keisarillinen Korkeutensa Suurruhtinatar MARIA MICHAILOWNA jätti tämän maailman Wienin Kaupungissa 7 (19:tenä) Marraskuuta, yöllä kello 2 aamua.
Jokaista liikuttava on tämä murhe, jolla ylhäinen tahto on sallinut kohdella Wenäjän valtakuntaa, jonka ilo ja murhe ovat korkian Hallitsiansa pereen keralla yhteiset.
