Nowgorodin vanha kaupunki,
kirjoitetaan eräässä Wenäjän sanomalehdessä, korjaa katujansa, parantaa siltojansa, kaunistaa seiniänsä, sanalla sanottu pukee itsensä juhlavaatteisin, kelvollisesti viettääksensä sitä juhlaa, jolla kohta vihkitään Wenäjän tuhatvuotista ikää.
Ruotsin maaviljely-akademiassa antoi professori Fr. Lundberg syyskuun 13 p. kertomuksen matkastansa Suomessa ja Wenäjällä, jonne hän tänä kesänä oli lähetetty tutkimaan ilmestynyttä
eläinruttoa.
Suomessa oli tämä rutto
ilmestynyt eräässä kylässä Haminan ja Wiipurin kaupunkien. välillä, viimis huhtikuulla, ja
oli tämän taudin menetys varsin tavatoin, ja
tätä ennen tuntematoin sekä niin tuima että kokonaiset karjat toinen toisensa perään menivät melkein tyhjään.
Taksa, joka on nykyjään Maistraatissa tehty tämän kaupungin vuokra-ajajien (isvossikkain) ajo-palkoista ja on siis seuraava:
Ajamisesta kaupungissa suoraan määrättyyn paikkaan:
Leppävirroilla
vihittiin viime sunnuntaina tavallisella juhlallisuudella seurakunnan kivi-kirkko, jossa on pidetty joka Pyhä jumalanpalvelusta sitte v. 1846.
Tähän myöhäiseen vihkimiseen on ollut syynä, että tätä kirkkoa ei ole vielä tätä ennen selitetty valmiiksi. Waan nythän se rupeaa käymään täydestä.
Suru-laulu,
Koska Suomenkielisiä kirjoja esivalta kielsi
painamasta pait. Jumalisia ja talouden asioita
koskevia, joka tapahtui v. 1850.
Ei oo vielä lintu-raukat
Mitannunna mieltään,
Pitämähän pienempänä
Liian suurta kieltään.
Eikö liene asetusta
Ensinkänä tienneet.
Kuin on aina rallatosta,
Ennellähän pielleet.
Suru-laulu,
Koska Suomenkielisiä kirjoja esivalta kielsi
painamasta pait. Jumalisia ja talouden asioita
koskevia, joka tapahtui v. 1850.
Ei oo vielä lintu-raukat
Mitannunna mieltään,
Pitämähän pienempänä
Liian suurta kieltään.
Eikö liene asetusta
Ensinkänä tienneet.
Kuin on aina rallatosta,
Ennellähän pielleet.
Maaseuduilta.
Kuopiosta kirjoitetaan se ilahuttava sanoma, että Kuopion hippakunnan piispan katselmus-matkalla katselmus pöytäkirjat kirjoitettiin suomeksi - luultavasti ensi kerran Suomessa, koska ei ole muista hippakunnista sitä kuultu. Kuitenkin voipi sitä niistäkin tästälähin toivoa ja kuulla.
Wielä tulee meidän historiassa se seikka aina pysymään tallella ja kerrottavana, että suomen kieltä ensi kerran käytettiin piispan-katselmus pöytäkirjoissa vuonna 1862 Kuopion nykyseltä piispalta.
Katavannokalla
on näinä viikkoina hävityksen työ alkanut. Kymmenkunta vanhoja hökkelejä on jo raivattu pois.
Korkeimmalla kukkulalla venään uuden kirkon seinät alkavat nousta ilmaan. – Toisessa kaupungin osassa, tähtitornin likellä, samate saksalaisten kirkko.
Kuin Katavannokalla hävitetään, sitä vastaan Rööbergin puolella rakennetaan useempia uusia kartanoita, paitsi muualla kaupungissa.
Elo-varoja Riigassa.
Kaupantoimittajien tiedoksi tämän kautta ilmoitetaan, että, Suomen kauppa-asioitsian Riigassa sähkölennättimen kautta tulleen vastauksen mukaan, elovaroja mainitussa kaupungissa tänä päivänä oli noin 1200 lästiä *)
*) Yksi lästi tekee 24 tynneriä, ohralästi 27 ja kauralästi 32 tynneriä.
Garibaldi Rooman rouvasväelle.
Rooman Vaimot! – Rooma tahi kuolema! – näin on kaikunut ympäri maatamme. Olkaat siis toivossa!
Tästä tuli-vuorien maasta puhkeaa se riehuva leimu, joka ei lakkaa hirmuvaltioin istuimia poroksi muuttamasta! Rooma tahi kuolema! Minä olen kuullut näiden sanojen kaikkuvan Sebeton ihanoista kukkuloista aina Alppitunturien päällekkäin ladottuihin kallioihin asti. Niin ovat Palestron ja Palermon uljaat lapset vannoneet.
