Kiihtelysvaarasta 29 p. Marraskuuta.
Rakastettu Suometar tosin sanoo olevansa samanlainen kuin ennen, vaan näyttää se monen alhaisemman säädyn mielestä tapansa suurentaneen niin, ettei sitä jaksa kaikki tilata.
Joku arvelee minkä tähden niin sanon ja saan mainita sanovani sitä sentähden, että jos herrasmiehet laittavat toisen kunniaa halventavan ja alentavan kirjoituksen, niin se katsotaan hyväksi julkasta, eikä asia tule kysymykseen, jos tuossa on akkain juoru-puheita ja ääniä.
Höyry-vaunu omin rauta-teineen on kone, josta paljon Ulkomaalla nykyisiin aikoin haastetaan,
eikä siis taida olla haitaksi, jos Suomalaisellenki tuosta vähän ilmoitetaan. Useimman kerran on jo koeteltu saada höyryvaunu, joka kulkisi ihan tavallisilla maanteillä, rauta tietä kaipaamatta, sillä rautatien rakennus ja voimassa pito on sangen kallis.
Talonpoika kyntää
Johon aatra yltää,
Peltoansa perkaa
Että leuka lerkkaa.
Korvet kylmät raataa,
Kuuset vahvat kaataa,
Ojat syvät kaivaa,
Niistä niityt raivaa
Rimpilöitä kuokkii,
Perehensä ruokkii;
Koska saapi viljaa,
Elää hyvin hiljaa.
Kartanoita laittaa,
Poikiansa naittaa,
Tyttäriä työntää
Kylän pojan myötään.
Koska niitty piisaa,
Heiniä hän niittää
Latohinsa kantaa
Raavahillen antaa.
Walkama-poliissi Uuraaseen.
Poliissi-asetuksia ja sikäläisiä toimia emme suinkaan rakasta, mutta tunnustamme kuitenki seikkoja löytyvän, joissa poliissin toimia tarvitaan.
Niin on myös laita Uuraassa Wiipurin ihan likiseudussa. Päivä päivältä toteutuu tuo asia, että Uuraassa valkama-poliissia tarvittasiin.
Muutama päivä sen jälkeen, kun tuli tietyksi, että lennätinlanka Englannista Amerikkaan oli onnellisesti saatu meren pohjalle, tuli eräs Englantilainen tuskin valmistuneeseen lennätin-huoneeseen ja sanoi päämiehelle siellä: "Herra minulla olisi sanoma lähdetettävä Amerikkaan.»
"Herra ei näy tietävän, että työmme ei vielä ole alkanut," vastasi tuohon toinen. "Tunnettehan kuka olen?" vastasi ylimys. "Minulla on 1,000 osaketta tässä yhtiössä ja olen siis lennätin-langan isäntiä.
Pajulahden hovissa, Wirolahden pitäjässä, on hra kaptein A. Alfthan rakentanut navetan eli läävä-kartanon, jonka tapaista Suomessa ei toista vielä löydy.
Navetta on hirsistä rakennettu, mutta nurkkien ja pito-puiden asemesta on hän 1½ ja 2 sylen päähän toisistansa rakentanut tiilistä pylväät, joihin sitte hirrenpäät ovat asetetut. Kivijalka, hakatusta kivestä, on yleiseen 2½ eli 3 jalan paksuinen, mutta pylväiden alla on sen paksuus 3½, jalkaa.
Miten raivosti sudet, nämä raatelevat pedot, liikkuvat ja tekevät pahojansa, näkyy valituksia ja kertoelmia melkein yltäympäri maatamme.
Näitä kaikkia kuullen, näihin kaikkiin katsoen voipi päättää, että nämä mainiot raateliat ja taloutemme sekä koko varallisuutemme hävittäjät saavat tehdä pahojansa melkeen estämätä. Jahtivoutia kyllä useammissa seurakunnissa lienee valvomassa ja auttamassa suden pyyntöä, mutta työläs on heidänkin pysyä joka pedon kantapäillä, kun muu kansa on niistä aivan huoleta.
Kaupungin varjo-väki, niinkuin salvumiehet, ajurit ja vuormannit, työmiehet ja kadun-kivittäjät, käsketään tällä tiistaina 9. päivänä tulevassa Marraskuussa kello 10. aamupuolella tulemaan Raastupaan, henkikirjoitukseen
ilmoittamaan itsiänsä ja perheitänsä sekä missä talossa he asuvat, kuin myös näyttämään laillista kuittia menneen vuoden ruunun-veron ja tämän vuoden kaupungin- ja köyhäin-maksojen päälle, sekä sitte Raastuvan-torilla katseltaviksi näyttämään työ- ja ajo-kalunsa, sillä uhalla,
että he muuten kadottavat kaupungin suolejuksen.
Surkealta vaimojenki typeryys täällä näyttää. Waate ostetaan muualta, siksi ei sitä pitkälle ylety. Ei heillä ole huolta enämmän sivota itsiään kun omiaankaan.
Mitä ne osavat ja oikein halajavat tehdä, siitä olisi kahdestiki sanottava.
Kuin vaate ostetaan, niin useammalla on yksi nuttu pyhinä ja arkina, päivällä päällä ja yöllä alla.
Saimaalta
kuuluu että siellä on tapahtunut merivahinko 25 p. viime Syysk., silloin samana iltana kuin se hirmuinen myrsky maallakin raivosi, jonka luuli huoneetkin kumoon kaatavan.
Pieni Skuunari-laiva "Onni" on nimittäin ollut matkassa lastilla Viipurista Joensuuhun, mutta Savonselällä Warpasalon kohdalla on mainittu myrsky hänet tavannut ja ajanut väkivallalla pois reitiltä vedenalaiselle luodolle, jossa heti ramahti pohjalta rikki ja alkoi painua pohjaan.
