Sanan Saattaja Wiipurista 1834 - Polta poika tupakkaa
Sanan Saattaja Wiipurista 1834-02-15 Polta poika tupakkaa
Piippu tekee poika-nulkin, räkä-nenän, rääme-silmän, mieletäkin mieheväksi, paisuttaapi parrattoman, tunnottoman, taidottoman ko
Kehoitus tupakkaa polttamaan.
Piippu tekee poika-nulkin,
räkä-nenän, rääme-silmän,
mieletäkin mieheväksi,
paisuttaapi parrattoman,
tunnottoman, taidottoman
korkealle kunniassa,
koska sauvu sinertävä
kuivat posket pullistaapi,
pöllyääpi puhaldaissa
ulos suusta, sieramista.
Kanna, poika, pienyydestä
piippu-nysi nyrkkisessäs
kotona ja kylässäkin.
Wietä aika veitsenkanssa
leikatessas lautaisella
lehti-vihkoja leveitä.
Anna nenäs alttarina
olla aina sauvun alla,
ehk' ei mieldä miehen päähän
eikä tukka-takkuroihin
tule turhasta tomusta,
nouse öljystä älyä;
mutta mies on merkillinen,
aina muita muhkeambi,
joka silmäns sauvuttaapi,
joka nokeepi nenänsä;
kaunis myös on katseldava,
kuinga kallis omaisuudes
sauvuna nyt sakeana
kymmenessä kiekurassa
kohden pilviä katoopi.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Erikoista, että moinen kalevalaisen mitan mukainen riimitys on tehty jo vuosikymmeniä ennen Kalevalan kokoamista.
Sinänsä tulkitsen runon sanoman sarkasmiksi.
Itsekin tulkitsen tämän sarkasmiksi.
kuinga kallis omaisuudes
sauvuna nyt sakeana
kymmenessä kiekurassa
kohden pilviä katoopi.
Tällä samalla taloudellisella perusteella tuomittiin myös kahvin juonti. Siitä on paljon juttuja.
"Tämä juoma onkin niin suuressa vallassa täällä, että luulen vuosittain menevän paljaassa kahvissa rahoja pitäjästämme vähintäänkin 5 tuh. ruplaan hop"
http://suometar.puheenvuoro.uusisuomi.fi/40297-suometar-1860-tyomiesten-...
Kalevalamittainen runojalka on elänyt suomenkielisen kansan keskuudessa vuosituhansia ennen Kalevala eepoksen kokoamista. Joten, mitä ihmeellistä tämän runon riimityksessä on, paitsi aihe?
Ei se sinänsä ihmeellistä ole, mutta tästä voi tehdä sellaisen johtopäätöksen, että Kalevalan merkitys suomalaiselle kansanrunoudelle ei ehkä olekaan aivan sitä luokkaa kuin usein ajatellaan. Tietysti Kalevalan tarinat ja riimitykset ovat ikivanhaa suullista traditiota, mutta ainakaan minä en tiennyt, että sellainen riimitys on tuossa määrin ollut elävää ja tunnettua myös ilman Lönnrothin eeposkokoelman julkistamista.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 5 kommenttia