Suometar 150 vuotta sitten Aamun lehti, ole hyvä! – Päivä on taas vaihtunut.

Hämäläinen 1859 - Katovuodet

  • Hämäläinen 1859-02-18 Katovuodet
    Hämäläinen 1859-02-18 Katovuodet

Suomi on usein kärsinyt hirmuisia katovuosia, ehkä useimmin kuin lähinäiset maat, sillä suomaan luonto tekee Suomen hallan pesäksi.

Oppineet ovat luulleet taitavansa päättää että Suomessa ilmat ovat jotenki yhdenkaltaiset aina 15 vuoden kuluttua, niin että 7 eli 8 vuonna ilma lämpiää lämpiämistänsä ja taas 7 eli 8 vuonna kalpenee, jonka tähden oikein kylmä vuosi olisi odotettavana joka 15 vuosi. Ja niin muodoin olisi myös katovuosi hallan tähden odotettava joka 15 vuosi.

Näin on oppineitten luulo ollut.

Sentähden on koetettu koota kaikki tiedot katovuosista, mutta ne eivät anna todistusta, tälle luulolle. Katovuodet ovat tulleet isänmaan vieraaksi useemmin kuin jokatoinen vuosikymmen, eli 7 taikka 8 kertaa satana vuonna.

Seuraava on katovuotten surkia ajantieto, jossa ensimäiset ja aikaisemmat tiedot ovat otetut naapurimaiden ilmoituksista.

  • 1405 oli kova katovuosi Ruotsissa paljosta sateesta.
  • 1420 — 1422 hirmuinen nälkävuosi pohjaisessa Wenäjässä ja kaikissa pohjaisissa maissa.
  • 1442 kova nälkävuosi pohjaisessa Wenäjässä ja Ruotsissa.
  • 1446 kova nälkävuosi Ruotsissa
  • 1455 — 1457 hirmuinen nälkävuosi Ruotsissa.
  • 1483 katovuosi monessa maassa, luultavasti myös Suomessa.
  • 1494 nälkävuosi paljosta kuivuudesta Ruotsissa.
  • 1512 nälkävuosi pohjaisessa Wenäjässä.
  • 1527, 1528 kova nälkävuosi hallasta.
  • 1544 katovuosi paljosta sateesta, joka antoi alun vuotisille rukouspäiville.
  • 1550, 1551 kova nälkävuosi Suomessa.
  • 1572, 1573 kovat vuodet Suomessa.
  • 1581, 1583 nälkävuodet monissa maissa.
  • 1595 nälkävuosi Suomessa sateesta ja hallasta.
  • 1596 – 1598 Ruotsissa olivat hirmuiset nälkävuode 1596 — 98.
  • 1601, 1602 kova nälkävuosi kaikissa pohjaisissa maissa, Suomessa "olkivuosi."
  • 1628 — 1630 nälkävuodet sekä hallasta että sateesta.
  • 1649, 1650 kova katovuosi paljosta sateesta, nälkävuosi Suomessa (kalliit katovuodet).
  • 1664 katovuosi sateesta.
  • 1669 Laurin halla vuosi.
  • 1675, 1677 nälkävuosi Suomessa erittäinki Pohjamaalla.
  • 1687, 1688 katovuosi Pohjamaalla.
  • 1695 – 1697 hirmuinen katovuosi kaitissa pohjaisissa maissa.
  • 1707, 1709 nälkävuosi Suomessa pitkällisestä sateesta.
  • 1722, 1723 kova katovuosi.
  • 1726, 1727 kova katovuosi.
  • 1731 hallavuosi melkein koko maassa.
  • 1737 katovuosi pohjaisessa osassa maata.
  • 1739, 1740 nälkävuosi hallasta ja aikaisesta lumesta.
  • 1756 nälkävuosi Savossa ja Karjalassa.
  • 1763, 1764 kova nälkävuosi Karjalassa,hallasta.
  • 1781, 1782 nälkävuosi Savossa ja Pohjamaalla.
  • 1784 nälkävuosi Hämeessä ja Karjalassa.
  • 1787 kova katovuosi melkein koko maassa.
  • 1790, 1791 nälkävuosi monessa kohden maata.
  • 1797 kova katovuosi halloista koko maassa; nälkä Pohjamaalla.
  • Huoneenhallitusseura asetettiin maahan katovuoden tähden.
  • 1800, 1801 nälkävuodet, edellinen pohjaisessa puolessa, jälkimäinen eteläisimmässäkin osassa.
  • Huoneenhallitusseura lähetti opettamaan jäkäläleipää valmistamaan; ruumenleipää syötiin Halikossakin.
  • 1810, 1812 monessa kohden nälkävuosi, hirmuisin Pohjamaalla.
  • 1819, 1821 monessa kohden katovuosi.
  • 1832, 1833 nälkävuosi pohjaisessa osassa. 
  • 1856 kova katovuosi pohjaisessa ja itäpohjaisessa osassa maata.


Nämät ilmoitukset luultavasti eivät ole täydelliset vanhoilta ajoilta. Mutta tästä nähdään jo että 4½ satana vuonna on tapahtunut 40 nälkävuotta, joka tekee yhdeksän joka satavuonna taikka 1 joka yhdestoista vuosi.

Tänä vuosisatana on meillä jo ollut viisi nälkävuotta ja on siis vielä neljä odotettavana ennen vuotta 1900. Mutta Suomen maan viljelys on paljo edistynyt, saa nähdä jos se voi tänä vuosisatana vähentää katovuotten lukua.

Merkillistä on että katovuodet useimmasti ovat sattuneet 20, 50, 80 ja 90 lukuun, nimittäin

  • 1421, 1527, 1628, 1722, 1821,
  • 1456, 1551, 1650, 1756, 1956,
  • 1483, 1583, 1687, 1787,
  • 1494, 1595, 1696, 1797.

Kaikista nälkävuosista ovat 1601 ja 1696 olleet hirmuisimmat.

Ihmisiä kuoli tuhansittain ja loput saivat kovia tauteja luonnottomasta ruasta. Perunat ovat paljo nälkää vastustaneet.

Sillä katovuodet ovat välttämättömät; mutta mitä usiampaa laija maassa viljellään, sitä suurempi on vakuutus ettei nälkää tarvita nähdä.

Jos yksi lai menee turmioon, menestyy toinen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Hyvä tieto pitää aina mielessä.

Toimituksen poiminnat