Suometar 150 vuotta sitten Aamun lehti, ole hyvä! – Päivä on taas vaihtunut.

Suometar 1856 - Laiska-Jaakko

  • Jaakko Pontuksenpoika Delagardie
    Jaakko Pontuksenpoika Delagardie

Jaakko Pontuksenpoika Delagardie
Kiitoksen osoitukseksi ja muistoksi niille, jotka v. 1848 Karjalassa niin paljo tarinoivat minulle Laiska-Jaakosta ja Pontuksen menoista ja töistä, olen antanut piirtää hänen kuvansa ja pannut sen tähän. P. T.

Jaakko Pontuksenpoika Delagardie Laiska-Jaakko
Niin kuin n:rossa 38 jo näytimme, on se turha luulo että Pontus Delagardie olisi alottanut kumpaakaan, niin "vanhaa" kuin "uutta" kaivantoa Saimaan yhdistykseksi meren kanssa Viipurin luona, vaikka kumpiki rahvaan suussa kantaa "Pontuksen" eli "Puntuksen ojan kaivantoin" -nimeä.

"Wanha kaivanto", jonka häntä nyt on kokonaan kadonnut nykyisen Saimaan kaivannon uraan, nähtiin olevan Viipurin maanherran Eerikki Bjelken vuoden 1500 paikoilla tekemä yritys.

"Uudesta kaivannosta" sitä Vastaan ei enää löydy mitään historiallista todistusta, kenen alottama se on. Mutta kaikin puolin todistettu se on, että Pontus Delagardie ei ole sitä tehnyt, ja harvat sitä enää uskovatkaan. Waan ehkä se on Pontuksen pojan alottama, tämän mainion sankarin, joka "Laiska-Jaakon" tahi "Jaakko Pontuksen" nimellisenä mikä elää rahvaan tarinoissa koko Itä-Suomessa, Ilomantsista ja Juvalta alkaen aina Inkerinmaan sisimpiin osiin, missä vaan Suomalaista asuu.

Missä vaan on suuri suo, jonka yli tahi poikki porrassilta eli telatie tietymättöminä aikoina on lyöty, heti siinä on "Pontuksen silta".

Jos sydänmaissa löydät muinois-aikuista maanteitä tahi tehtyjä suurempia järvien yhdistyksiä, heti saat kuulla sen olevan "Pontuksen tien" tahi "Puntuksen haudan" eli ojan.

Mitä vain löytyy Itä-Suomessa erittäin merkillistä, jonka tekijää rahvas ei tiedä, se epimättä julistetaan Pontuksen tekemäksi. Kuin tarkemmin utelee, mikä Pontus eli Puntus sen on tehnyt? - niin vastataan: "se Jaakko Pontus eli Laiska-Jaakko". Hänestä puhuu rahvas kummallista juttuja.

Niin oli hän esm. semmonen velho, että hänen tarvitsi vaan kädellään viskata höyheniä tuuleen, niin hänellä oli jalka- ja hevoisväkeä niin paljon kuin milloinki tarvitsi ja halusi j.n.e.

Hänestä lauletaan runoissaki: "jalo herra Jaakko Puntus, itse Viipurin isäntä."

Kuin yli koko Itäsuomen löytyy niin tiheitä muistoja tästä Jaakko Pontuksen pojasta, niin ei kaikite mahda olla mahdotonta, että "uusiki kaivanto", jota myös sanotaan Pontuksen nimestä, niin ikää on Laiska-Jaakon tekemä? Näin voipi kysyä, ja niin olevanki päättävät useimmat historioitsijat.

1856-10-10    10.10.1856   Suometar no 41

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Pekka Paavo (nimimerkki)

Kiitos tästä jutusta ja kiitos koko sarjasta.

iiris (nimimerkki)

Tässä on taas eräänlainen "legenda" ajoilta, jolloin tarinat siirtyivät ihmiseltä ihmiselle puheen muodossa ilman kirjoitettua sanaa. Mielenkiintoisia kaikki tällaiset tarinat, joissa on pieni todellisuuden pisara mukana ja ajan kuluessa tarina saa uskomattomia ulottuvuuksia.

Toimituksen poiminnat