Suometar 150 vuotta sitten Aamun lehti, ole hyvä! – Päivä on taas vaihtunut.

Tapio 1862 - Nuoren tytön mietteitä

  • Tapio 1862-11-22 Nuoren tyttösen mietteitä
    Tapio 1862-11-22 Nuoren tyttösen mietteitä

Nöyrin kysymys köyhästä ja rikkaasta kosio-miehestä.

Olen lapsuudeni herttasia päiviä viettänyt isän armaan kodon suloisissa kukka-tarhoissa, missä on hentuvain ajatusteni häilyvissä tuulissa ja lapsellisten tointeni liehuvissa huvissa sekä leikissä aikani kulunut päivästä päivään, vuodesta vuoteen, varsin kuvailevan unelman varjossa mitään tulevaisuuden onnea eli etuja ajattelematta ja muistamatta, nauttien vaan hellän äitini valmistamaa anteliaisuutta.

Mutta nyt kuin tulin lapsuuden leikki-vuodet sekä hentoin ajatusten pilvien alla lentävät kisapäivät jättäneeksi, täyttäen tämän alku-elämän ja muutin kukoistavaan neidon ikään, jossa poika-parvet alkavat leikkiä lyömään ympärilläni, monen mutkasesti viehättävillä koukuillaan, mitkä ovatkin herättäneet povessani moninaisesti pyöriviä kummallisia tuntoja ja samalla aikaa ovat noilla sulo-sanoillaan sekä mukavan sujuvasti imartelevilla puheillaan tahtoneetkin saada mieltymään miehelään.

Näin pyöriväin ajatusten keskellä olevassa kehässä jouduin kumminkin

kahtaalle vaikuttavain mietteiden tilaan.

Kosio-miesteni herttasia sanoja ja liukkaita lieverröksiä en ole pitemmälle säilyttänyt enkä muistooni tallettanut, muuta kuin aikanansa oleviin leikki-puheisiin; ainoastaan yksi, joka on taivuttanut luontoni siihen päätökseen, että tulevaiselle elämän merelle yhdistyä kumppaliksi toisellemme, enkä muille enää sydäntäni sitoa.

Mutta se kuitenkin on köyhä eikä arvossaan ylevä, jonka tähden vanhempani ja sukulaiseni ovat nostaneet hirmusen vihansa minua kohtaan, että siitä hiiskuakaan, ja uhkaavilla tuomioillaan rakentaneet tulevaisuudelleni kauhistavan köyhyyden ja kurjuuden elannon ja vanki-huoneen, jos en luopuisi päätöksestäni, eivätkä ole luvannut ensinkään koko heimo-kuntani suojain sisällä eikä kattoin alla suojaa saavani eli leivän-palaa olevani mahdollisen etsimään, kuin vaan vastoin heidän määrättyjä lakiaan eroan.

Sitä vastaan on heillä monen moniset lupaukset ja suurilla rikkauden kuvauksilla täytetyt hinkalot sekä ijäti leudosti kestävät elämän päivät odottamassa, jos heidän tahtonsa seurauksella menisin tuolle kylän kuulusalle ja ylpiälle pohatalle, jonka silmän-luonti näkyy ikään kiivaasti kiintyneen kimppuuni, kiusaamaan minua päin-vastaseen ihmis-ystävyyden kauppaan.

Näin alakuloisuuden olossa ja kohtaalle punnitussa tilassa, en luule yleisön tuota turhaksi ottavan, jos teen kysymyksen ja

pyydän nöyrimmästi tietoa oppineimmilta,

kumpi on näistä parempi: seuratako omalle luonnolle mukavata ja rakastettua latua, astuen köyhän keralla vanhempaini ja sukulaisteni vihan sekä ylen-katseen alle, tahi murtaa ne lämpömästi vaikuttavat tunteet, sekä rakkaasti kuohuvat hemme-heilimat muuttaa itkun ikäviksi tärpäteiksi itse kohtaani, välttääkseni isäni, äitini ja koko heimokuntani vainoja, nousemalla heidän vaatimustensa mukaan, päin vastasesti, nykysyyden loistossa olevaan, niin kutsuttuvaan: "Maalliseen taivaaseen?"

Wastausta odottaa.
Anna Maria Kaukanen
Nuori tyttö.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Neuvoni taitavat tulla pahasti myöhässä, mutta neuvon silti odottamaan jonkin aikaa, ja päättämään vasta sitten. Jos sydämenne valittua ei pidetä köyhyyttään lukuunottamatta muuten kelvottomana miehenä, hän kykenee ehkä tuon ajan kuluessa osoittamaan teille, vanhemmillenne ja suvullenne ainakin vilpittömän halunsa voittaa myös heidän luottamuksensa, ja myös halunsa pyrkiä kykyjensä mukaan turvaamaan onnenne maalliset edellytykset.

K Veikko

"Lukijan" vastaus tulikin jos seuraavassa numerossa.

Lukijan on lainausmerkeissä, koska itse arvelen sekä kysymyksen että vastauksen olevan toimittajan kirjoittamia. Eräänlaista aikansa blogikirjoittamista päivänpolttavista aiheista.

    Aihetodisteena esitän, että oikean lukijan vastaus ei millään olisi ehtinyt seuraavan viikon numeroon. Lauantain lehti oli maakunnissa joskus seuraavalla viikolla ja posti haettiin ja lähetettiin todennäköisesti kerran viikossa. Vastauskirje olisi lähtenyt postiin vasta puolitoista viikkoa lehden ilmestymisen jälkeen ja tullut perille tätä seuraavalla viikolla.

Kuumista aiheista kirjoitettiin ja asioista tiedotettiin paljonkin tämän kaltaisten kirjeiden muodossa:

Kielikysymys.
Kaupunkilaistuminen.
Kaupunkilaistuminen.
Kaupan ja tuotannon vapautuminen.
Sotaväki.

Toimituksen poiminnat