Hämäläinen 1862 - Kunnallisvero

Ensimäiseen luokkaan

kuuluvista eli satunnaisista tuloista määrää kaupunkimme vaivaissääntö erittäin: että kalunkirjoituskirjan antaissa maistraatin kirjaan pantavaksi vaivaishoitosihterin kuitti suoritetusta vaivaisten prosentista on näytettävä ja että maistraatin vuosittain tulee tammikuun kuluessa antaa vaivaishoitohallitukselle luettelon kaikista edellisellä vuodella kirjaanpannuista kalunkirjoista, osoittavan myös jokaisesta perikunnasta maksetun vaivaisprosentin määrän. ...

Toiseen luokkaan

kuuluvat eli kiinteän omaisuuden maksot määrää vaivaishoitosääntömme tehtäviksi rakennetuista ja rakentamattomista tonteista, joista maksetaan viisitoistakymmenes osa prosenttia siitä hinnasta, johonka talo majoitusvelvollisuuden täyttämisen vuoksi taitaa tulla arvatuksi; pelloista, niityistä ja muista kaupungin maista, joista vuosittain maksetaan viisi ruplaa kaupungin, kassasta; sekä tehdas- ja oluenpano-laitoksista ja jauhomyllyistä, jotka tullia vastaan ottavat vierasten jyviä jauhettaviksi, joista maksetaan puolitoista prosenttia siitä voitosta, jonka vaivaishallitus laskee laitoksen vuosittain antavan.

Kolmanteen luokkaan

kuuluvat eli itsenomaiset maksot jakaa vaivaissääntö taas kolmeen eriluokkaan:

• A) Ensimäinen luokka, sisältää kaikki yleisölliset palkanottajat ja eläkerahalla olevat sekä miehen että vaimon puolelta niinkuin myös virkakunnissa virkaa toimittavat virkamiehet ja yleisissä viroissa ei olevat herrasihmiset. Luokan tehtävän makson jako maksonalaisten jäsenten välillä tapahtuu vaivaisäyrien luvun jälkeen, ...

• B) Toinen luokka sisältää aptekarit, kauppiat, kirjanpainajat, kirjankauppiat, käsityöläiset, ruokakauppiat, porvarit, ravintolanpitäjät ja muut jotka porvarillista elatuskeinoa harjoittavat, setä ne jotka porvari-oikeudestansa ovat luopuneet ja henkilukukirjoihin eriksensä kirjoitetut porvarisäädyn tyttäret. ...

• C) Kolmas luokka sisältää kaikki muut henkilukukirjoihin kaupungissa kirjoitetut ihmiset, jotka erittäin määräämättä vuosittain maksavat tässä kerran määrätyt vaivaisrahat, nimittäin provisorit, kauppakirjurit, keinolaitosten työmestarit ja kirjapainon päällysmiehet, jotka maksavat yhden ruplan ja viisikymmentä kopekkaa-, kaupunginpalveliat, postiljonit, ...

Näillä yllämainituilla tuloilla ovat vaivaishoidon vuotisiin kustannuksiin tarpeelliset rahat koottavat niin tavoin, että, ...